perjantai 9. elokuuta 2013
keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
A BEAUTIFUL BODY
Kuten otsikosta jo huomaa, kyse on A beautiful body haasteesta. Suurin osa bloggaajista, joiden tarinoita luen, olivat osallistuneet tähän haasteeseen. Miksi en siis minäkin?
Puolialastomuus on minulle häpeällistä, näyttäytyä edes täällä sellaisenaan, mitä minä olen. Inhoan löysää, roikkuvaa vatsaani, raskaus arpineen, enkä saa peilikuvasta muodostumaan mitään maailman seksikkäintä pikini vartaloa. Minä olen tälläinen, omassa vartalossani. Miksi en pysty rakastamaan omaa vartaloani juuri tälläisenään. Olenhan saattanut elämääni maailman ihanimman tyttäreni.♥
Lihoin raskauden aikana kaksikymmentä kiloa. Synnytyssaliin jäi kymmenisen kiloa sekä pikkuhiljaa lähti imetyksen aikana. Olen aina ollut kurvikasta muotoa, ja raskaus muutti kehonmuotoa vielä lisää.
Vielä on parikiloa vyötäröllä ja kova on työ saada ne pois. Raskausarvet eivät katoa mihinkään, ne vain haalenevat pikku hiljaa ja jäävät muistoksi siitä, että olen saanut iloita raskaudesta.
Tässä minä pelossa ja itkussa pohdin uskaltaudunko painamaan julkaise nappia vai poistanko suoraan koko tekstin.. Mutta tässä se nyt tulee.. TÄLLÄINEN MINÄ OLEN!
Puolialastomuus on minulle häpeällistä, näyttäytyä edes täällä sellaisenaan, mitä minä olen. Inhoan löysää, roikkuvaa vatsaani, raskaus arpineen, enkä saa peilikuvasta muodostumaan mitään maailman seksikkäintä pikini vartaloa. Minä olen tälläinen, omassa vartalossani. Miksi en pysty rakastamaan omaa vartaloani juuri tälläisenään. Olenhan saattanut elämääni maailman ihanimman tyttäreni.♥
Lihoin raskauden aikana kaksikymmentä kiloa. Synnytyssaliin jäi kymmenisen kiloa sekä pikkuhiljaa lähti imetyksen aikana. Olen aina ollut kurvikasta muotoa, ja raskaus muutti kehonmuotoa vielä lisää.
Vielä on parikiloa vyötäröllä ja kova on työ saada ne pois. Raskausarvet eivät katoa mihinkään, ne vain haalenevat pikku hiljaa ja jäävät muistoksi siitä, että olen saanut iloita raskaudesta.
Tässä minä pelossa ja itkussa pohdin uskaltaudunko painamaan julkaise nappia vai poistanko suoraan koko tekstin.. Mutta tässä se nyt tulee.. TÄLLÄINEN MINÄ OLEN!
tiistai 16. heinäkuuta 2013
Kaikki ei ole niin mustavalkoista
Suurimman osan viikonlopusta vietimme ulkona, aurinkoisessa säässä. Lululla oli varmasti hurjan kivaa, kun täti oli meillä yökylässä. Lulu on kiintynyt niin hyvin tätiinsä, että leikit voi aloittaa heti ovesta astuttua. Ei sitten rupee ujostelmaan eikä ihmettelemään ollenkaan. Täällä nämä kaksi likkaa paineli melkein seiniä pitkin toistensa kimpussa, mitä ilolla oikein katselin! Vietimme aikaa, läheisellä pienellä "rannalla" sekä leikkipuistossa. Jäätelötkin maistui! ♥
Tunnisteet:
hiekkalaatikko,
leikkipuisto,
lulu,
ranta,
täti sara
maanantai 8. heinäkuuta 2013
Suklaacroisant
Croisant, se itse täytettävä muhkea sarvi. Jonka sisälle, voit laittaa melkeinpä mitä vaan.
Me teimme eilen jauheliha-porkkana-juusto- sipuli täytteitä, sekä erikseen kinkku-ananas täytteillä. Oli super hyviä! Kuin täytettäviä patonkeja.
Sain kuitenkin idea kokeilla myös suklaa täytteellä. Nehän onnistu hyvin! Mielessä kävi ensimmäisenä, että suklaa tulee varmasti läpi ja palaa. Mutta toisin kävi. Mieskin tykkäsi kovasti!
Suklaacroisantit:
Taikina;
1,5 dl Maito/Vettä
30g Hiivaa
Ripaus suolaa sekä sokeria
Puolikas muna
n. 4dl Vehnäjauhoja
75g margariinia
Täyte;
n. 100g suklaan palasia
( taikka oman valinnan mukaan)
Voitelu ylijääneellä munalla.
Lämmitä neste kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva. Lisää suola, sokeri ja puolikas muna. Lisää vähitellen jauhoja ja lopuksi rasva. Taikina pitää olla hieman sitkeä, jotta sarvet ei repeile. Kauli pyöreäksi levyksi ja jaa 8 osaan. Täytä ja kääri. Anna kohota lämpimässä paikassa. Voitele munalla ja paista uunissa 225 asteessa n. 10-12 min.
Itse tein pienempiä croisantteja, kun noista kahdeksasta tulee niin hirmu isoja, eikä tälläisiä herkkuja pysty syömään kuin yhden, noin ison suklaapitoisuuden vuoksi. ;)
Oletko maistanut suklaisiacroisantteja?
Me teimme eilen jauheliha-porkkana-juusto- sipuli täytteitä, sekä erikseen kinkku-ananas täytteillä. Oli super hyviä! Kuin täytettäviä patonkeja.
Sain kuitenkin idea kokeilla myös suklaa täytteellä. Nehän onnistu hyvin! Mielessä kävi ensimmäisenä, että suklaa tulee varmasti läpi ja palaa. Mutta toisin kävi. Mieskin tykkäsi kovasti!
Suklaacroisantit:
Taikina;
1,5 dl Maito/Vettä
30g Hiivaa
Ripaus suolaa sekä sokeria
Puolikas muna
n. 4dl Vehnäjauhoja
75g margariinia
Täyte;
n. 100g suklaan palasia
( taikka oman valinnan mukaan)
Voitelu ylijääneellä munalla.
Lämmitä neste kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva. Lisää suola, sokeri ja puolikas muna. Lisää vähitellen jauhoja ja lopuksi rasva. Taikina pitää olla hieman sitkeä, jotta sarvet ei repeile. Kauli pyöreäksi levyksi ja jaa 8 osaan. Täytä ja kääri. Anna kohota lämpimässä paikassa. Voitele munalla ja paista uunissa 225 asteessa n. 10-12 min.
Itse tein pienempiä croisantteja, kun noista kahdeksasta tulee niin hirmu isoja, eikä tälläisiä herkkuja pysty syömään kuin yhden, noin ison suklaapitoisuuden vuoksi. ;)
Oletko maistanut suklaisiacroisantteja?
sunnuntai 30. kesäkuuta 2013
lauantai 29. kesäkuuta 2013
Sisters shopping
Mietein että, kirjoitanko enää eilisestä päivästä, mutta eiköhän se tähän päivään mahdu, kun lulukin vetelee vielä viimeisiä päikkäreitään.
Eilinen oli siis äitivapaa päivä! Tarkemmin lapsivapaa. Lähdettiin siskojeni kanssa, vähän kiertelemään alennusmyymälöitä, joista tarttui yhtä sun toista mukaan. En ole pitkään aikaan nauranut niin paljon kuin sillä reissulla. Se teki kyllä hyvää, kipeistä jaloista huolimatta.
Mähän kun kerrankin pääsin jotakin kivaa ostelemaan, niin sitähän ostettiin. Lulu sai uusia vaatteita ja äiti sai uusia treenikuteita. Olen jotenkin nin ihastunut treenihousuihin ja toppeihin. Vielä kun saisin pongatuksi, sellaisen "tanssipaidan", jossa on hihat sekä vyötärö tiukat ja muuten löysä ja hieman roikkuu olkapäistä. Ajattelin hieman hakea lisää aikaa salikortille, sitten kun ehdin sinne lähtemään..
Lulu oli hoidossa äitini luona. Oli ollut superkivaa. Sai neidin perässä kuulemma oikeen juosta ;) Mukavasta hoitopaikasta, tulee aina mukavat yöunetkin, kun Lulu meni jo aikasempaa nukkumaankin ja nukkui koko yön.
Pidemmittä puheitta, mulla oli tosi kivaa!! Hieman lapsivapaata tällekkin mamalle ja paljon naurua!
Eilinen oli siis äitivapaa päivä! Tarkemmin lapsivapaa. Lähdettiin siskojeni kanssa, vähän kiertelemään alennusmyymälöitä, joista tarttui yhtä sun toista mukaan. En ole pitkään aikaan nauranut niin paljon kuin sillä reissulla. Se teki kyllä hyvää, kipeistä jaloista huolimatta.
Mähän kun kerrankin pääsin jotakin kivaa ostelemaan, niin sitähän ostettiin. Lulu sai uusia vaatteita ja äiti sai uusia treenikuteita. Olen jotenkin nin ihastunut treenihousuihin ja toppeihin. Vielä kun saisin pongatuksi, sellaisen "tanssipaidan", jossa on hihat sekä vyötärö tiukat ja muuten löysä ja hieman roikkuu olkapäistä. Ajattelin hieman hakea lisää aikaa salikortille, sitten kun ehdin sinne lähtemään..
Lulu oli hoidossa äitini luona. Oli ollut superkivaa. Sai neidin perässä kuulemma oikeen juosta ;) Mukavasta hoitopaikasta, tulee aina mukavat yöunetkin, kun Lulu meni jo aikasempaa nukkumaankin ja nukkui koko yön.
Pidemmittä puheitta, mulla oli tosi kivaa!! Hieman lapsivapaata tällekkin mamalle ja paljon naurua!
tiistai 25. kesäkuuta 2013
9kk
Tänään poksui lulun 9 kuukauden ikä. Miten aika voi ees mennä näin äkkiä? Vastahan vain makoiltiin, eikä liikuttu mihinkään ja nyt liikkuu kuin mikäkin hyena. Tänään lulu oppi ääntelemään kuin norsu! :D ♥ Maisteltiin, ensimmäisen kerran lohta, joka ei kyllä uponnut sitten ollenkaan..
Lulu osaa jo kontata tosi tosi lujaa. Pistelee poskeensa vaikka ja mitä. Nousee tukea vasten seisomaan, ja kävelee tukien hieman sekä käsistä pidellen. Availee kaappeja, joihin vielä onneksi vain kurkkaa. Uuni on ehdoton kiipeilyn kohden, kun äiti touhuaa keittiössä. Kylpeminen on kivaa! Jokeltee, nauraa ja tättättää paljon. Lululla on kaksi alahammasta, joita ei oikeen anna hampiharjalla pestä, mutta nakertaa mieluusti porkkanaa, kurkkua ja naksuja. Osaa juoda trippi-smoothieta, pillin kanssa. Meillä on myös alkanut minä-itse-show, esim. ruokapöydässä. Meidän tyttö kasvaa! ♥
Lulu osaa jo kontata tosi tosi lujaa. Pistelee poskeensa vaikka ja mitä. Nousee tukea vasten seisomaan, ja kävelee tukien hieman sekä käsistä pidellen. Availee kaappeja, joihin vielä onneksi vain kurkkaa. Uuni on ehdoton kiipeilyn kohden, kun äiti touhuaa keittiössä. Kylpeminen on kivaa! Jokeltee, nauraa ja tättättää paljon. Lululla on kaksi alahammasta, joita ei oikeen anna hampiharjalla pestä, mutta nakertaa mieluusti porkkanaa, kurkkua ja naksuja. Osaa juoda trippi-smoothieta, pillin kanssa. Meillä on myös alkanut minä-itse-show, esim. ruokapöydässä. Meidän tyttö kasvaa! ♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
























