Pieni ihminen, parturi tuolissa

Otsikko jo sen kertoo, että Lulu kävi eilen ensimmäisen kerran parturissa. Silmille menevä tukka ei varmasti ole kiva, joten napsittiin hieman edestä pois. Taisi tykätä hiustenleikkuusta kuin myös hymyilevästä parturitädistä, joka ihasteli neidin niin tuuheaa tukkaa.

Saman reissun aikana käytiin, Auran jokainen kauppa läpi, hakemassa minulle vaniliauutetta, tyhjin tuloksin. Ei missään kaupassa myydä uutetta, ei kreemijauhetta eikä elintarvikevärejä. Siis mitä! Miksi tälläisiä tuotteita on vain isoissa kaupoissa. Miksei myös pienimmissä marketeissa. Viimeisen kaupan täti kuitenkin valaisi hieman, mistä näitä tuotteita voisi saada ja sinnehän ei ole matka eikä mikään. Nimittäin, apteekki. Sinne ei ehditty menemään, kun kellokin oli jo niin paljo kun kotiin saavuttiin. Ehkä metsästykseni jatkuu vielä tänään.

Pakko kertoa vihje yllätykseen, että tilattiin miehen kanssa netistä, sellainen jymyjuttu, kun hän lähtee tämän hetkisestä työpaikastaan, ja vie sinne tämänlaisia yllätyksiä, joita saan väkerrellä. Ehkäpä vähän kaksimielinen ajatus, mutta meistä hauska! Kuvia saatte tämän kuun aikana, jos uskaltaa sellaisia julkaista. Hihihi..