maanantai 25. maaliskuuta 2013

Risteilyä ja kova ikävä

Mitään pidemmittä puheitta, risteily meni siinä ja siinä. Kovan vatsakivun myötä perjantai illalla ja sen jatkuneen lauantai aamuun. Tiedän, että olen hirmu kova jännittäjä, ihan joka tilanteessa, mutta tämä taisi jännittää kaikkia. Lulukin oli ollut itkuinen äidin poissa ollessa, mutta hienosti he olivat pärjänneet. On ihana palata takaisin arkeen, vaikka en osannutkaan rentoutua. Eikä enää silloin perjantai illalla, edes ollut fiilistäkään lähteä koko laivareissulle, vaikkakin koko viikon reissua odotinkin. En ollut edes koko viikkoon syönyt mitään kun niin jännityksessä olin, ja sitten ajattelin että kun pääsee laivalle herkku pöytiin, niin alkais maistumaan, mutta ei. Suoraan sanoen, tuli maksettua ihan turhasta kaikki, kun voin niin huonosti. Lulu ja isi tulee kyllä seuraavan kerran mukaan, mihin ikinä sitten menenkin ja kun lulu on hieman isompi, niin mullekkin maistuis ruoka!
Tuliaisia tuli rutkasti neidille, ja miehelle. Mutta itselleni en löytänyt mitään muutakuin rannekorun. Näin sen pitikin mennä.

Ihana olla kotona!
Kirjoitin isille ohjeita jääkaapin oveen pyynnöstään!

Tuliaiset molemmille. Kuvasta puuttuu loput isin saamat.
sillä välin kotona!
Uusi pinnis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti